Mainittavan arvoisia asioita on sattunut vähän. Olen aika loppu. Tenttikausi on alkanut ja pitäisi opiskella, mutta en yksinkertaisesti vaan jaksa. Viikonloppuna lähinnä makasin sängyssä ja nukuin.
Hassua tässä on se, että äskettäin olin parin päivän ajoin jopa aika onnellinen. Vapun tiimellyksessä tapasin nimittäin yhden tytön. Hän oli selvästi itseäni nuorempi eikä herättänyt minussa mitään erikoisempia tunteita, mutta hän halusi minua. Voi luoja. Vein hänet baarista kotiini ja aamulla hän otti minulta suihin. Huonolla tekniikalla, mutta olennaistahan oli se, että sain jonkinlaista läheisyyttä. Olin tietysti itsekin kiltti ja tuotin hänelle seksuaalista mielihyvää.
Sovin tapaavani tytön uudestaan. Aiemmin olin sopinut erään toisen naisen kanssa tapaamisesta samalle viikolle. Tätä toista naista kohtaan minulla oli jonkinlaista suurempaa mielenkiintoa. Haluaisin uskoa että kyseessä oli orastava ihastus, mutta ehkä se oli vaan jotain raadollisempaa. En tiedä. Joka tapauksessa, hellyyttä kivan tytön kanssa ja tapaaminen kahden naisen kanssa samalle viikolle. Joulu, uusivuosi ja synttärit samaan aikaan!
Hekumoin sisässäni tietysti itseeni kohdistuvalla mielenkiinnolla ja tunsin oloni hyväksi. Koska olen syntinen paska, en kyennyt välttyä ajattelemasta kaikenlaista vähemmän jaloa. Toisin sanottuna, mietin että tämän toisen tytön kanssa olisi kiva ehkä vähän harrastaa seksiä kun taas tätä toista voisi ehkä tapailla. Vai sittenkin toisin päin? Pelkäsin tekeväni vääriä valintoja ja odotin tulevaisuutta innolla.
No, kaikessahan kävi tietysti niin kuin elämässäni yleensä. Se toinen tyttö, josta olin enemmän kiinnostunut, perui tapaamisen viime hetkellä. Oli kiireitä. Joopajoo. Tietysti jo aiemminkin oli selvää että minä olin hänestä kiinnostunut ja hän piti minua lähinnä hupaisana tuttavuutena, mutta olin harhauttanut itseni uskomaan jotain muuta. Ja näinhän se meni.
Baarituttavuuden tapasin. On hassua, kuinka jo ensimmäisestä "moi, hauska nähdä"-halauksesta voi tuntea että ei tästä tule ikinä mitään. Hän ei yksinkertaisesti ollut kiinnostunut minusta. En minäkään ihmeemmin hänestä, mutta vittu, tässä vaiheessa minua ei enää pahemmin kiinnosta olenko kiinnostunut vaiko en. En jaksa jatkaa yksinkään.
Kohteliaan tapaamisen jälkeen tältä baaritytöltä tuli sitten tekstiviestitse ne normaalit sanankäänteet, "oot kiva tyyppi, en etsi nyt seurustelukumppania" jne. Kai niihinkin joku uskoo, kun niitä jaksetaan käyttää.
Ja sen jälkeen kaikki oli taas päin helvettiä. Rakkaat lukijani ovat varmaan oikeassa siinä, että minun pitäisi löytää onnellisuuden lähde sisältäni. Kun sitä kuitenkaan ei tunnu löytyvän, yritän löytää sitä nuorista naisista. Valitettavasti he ovat aika yhteistyöhaluttomia...
Tytöistä, hyvistä enkeleistä
ei ole enää mitään unelmaa, ei millään väliä.
Nyt ruopataan pohjamutaa tosi syvältä.
Tekstit
