Osa arvoisista lukijoista on suositellut minulle ruumiinkunnon kohottamista, esim. kuntosalin, lenkkeilyn tai muun harrastuksen kautta. Sillä on kuulemma positiivinen vaikutus itsetuntoon ja mielialaan. Vastakkainen sukupuolikin kiinnostuu enemmän atleeteista kuin ylipainoisista sohvaperunoista (sori vaan, jos tällä virkkeellä tulin murtaneeksi jonkun elättelemät illuusiot).
No, olen käynyt. Itse asiassa pitempään kuin sitä on minulle suositeltu. En ole koskaan ollut ylipainoinen, mutta olen ollut se hintelä nynny jota on kiva vähän tuuppia koska ei siitä kuitenkaan tappelemaan ole.
En vieläkään ole mikään Schwarzenegger. Nostan kuitenkin oman painoni penkistä (karvan verran alle 80kg), vedän kymmenen leukaa (kapea vastaote) ja niin edespäin. Joillekin tällaiset tulokset olisivat kehnoja, mutta aiempaan kuntooni verrattuna ne ovat hyviä. Eikä homma pysähdy tähän, vaan jatkan eteenpäin. Mitä enemmän elämä potkii päähän, sitä enemmän haluan tehdä kovia treenejä sekä syödä tonnikalaa ja maitorahkaa.
Treenaaminen on minulle hankalaa, koska olen nähdäkseni ektomorfi eli kehitys ei ole ylettömän vauhdikasta. Jotkut voivat mennä salille, nostaa maksiminaan 50kg penkistä ja kuuden kuukauden jälkeen nostaa 100kg. Minä en, kaikki tulee hitaammin. Mutta se tulee, sen on pakko tulla.
Seuraavana tavoitteenani on aloittaa jokin kamppailulaji. Väkivaltainen sellainen, laji josta on oikeasti tosipaikan tullen hyötyä. Harjoittelu saa sattua ja olla epämukavaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kestää. En palaa enää takaisin entiseen.
Ja miksi en...? Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
no miksi??
VastaaPoistaNo enpä kyllä voi ihmetellä, ettet saa naisia. Olet täysin itsekeskeinen, täysin tunteeton, melkoisen sovinistinen ja seksistinen, ihan älyttömän pinnallinen ja ilmeisesti täysin kyvytön empatiaan ja toisesta ihmisestä välittämiseen. Luulen, että lihasten puute on pienin sun ongelmista, koska ei unelmien kroppakaan korvaa paskaa luonnetta.
VastaaPoistaAnonyymille 18. lokakuuta: Normaali henkilö olisi huolissaan, miksi blogi on lakannut päivittymästä, vaikka kirjoituksessa mainitaan sen jatkuvan. Sen sijaan kirjoittaja laukoo melkoisen vihalitanian pihalle, ja mikä parasta syyttää blogin pitäjää empatian puutteesta! Tällaiseen fasistiseen pahuuteen pystyy vain nainen.
VastaaPoistaYhdyn edellisen kirjoittajan kommenttiin siitä, että miksi blogi on lakannut päivittymästä.
VastaaPoistaFasistiseen pahuuteen kyllä kuitenkin pystyvät syyllistymään niin miehet kuin naisetkin, mutta tuo kirjoitus johon sillä viitattiin, oli todellakin aivan käsittämätöntä sontaa. Ja häpeän sen takia sukupuoltani - jos kirjoittaja oli nainen.
Naiseton, pliis tule takaisin.
nyt olis helvetin jees jos näiden vuosien jälkeen "naiseton" jatkais kirjoitteluaan...
VastaaPoistaselviäis ehkäpä että onko hänellä jo kenties nainen tai mies.
Löysin blogisi googlesta, kun etsin kohtalotoverien tarinoita. Olen siis itsenkin käynyt samoja asioita ja ajatuksia läpi, joita itsekin käyt/olet käynyt. Olisi vaan mielenkiintoista tietää miten sinulle on käynyt, koska minulla on joku tarve peilata sinun kirjoituksia omiin ajatuksiini tai toisin päin. Olen myös yrittänyt kirjoittaa ajatuksistani ja kokemuksistani blogia, mutta taidan olla tuomittu epäonnistumaan. Nimim. Vuosi ilman pillua
VastaaPoistaTulipa kieliopillisesti surkeaa tekstiäkin.
VastaaPoista