Mitä ne muutkin ajattelee?

Baareissa käymisessä omituisinta on se, että tunnun joskus keräävän puoleeni ei-niin-mairittelevaa huomiota. Hankalaa tässä on se, että en ole aivan varma johtuvatko tuntemukseni vainoharhaisuudestani vaiko todellisista tapahtumista.

Otetaan vaikkapa "tanssimiseni". Pyrin lähestymään Ian Curtisin tyyliä eli aiheuttamaan muille vaikeuksia arvata tanssinko vai onko minulla epileptinen kohtaus. Tässä olen mielestäni onnistunut hyvin. Ikävä kyllä, olen ainakin kerran ollut aistivinani muutaman nuoren naaraan kommentoivan tätä toimintaani keskenään jossain määrin pilkallisesti. Tiedättehän, "kato ny miten toi heiluttelee käsiään" ja sitä rataa. Miehelle korrekti toimintatapahan on notkua hillityn hallitusti ja rennosti laittamatta itseään sen kummemmin likoon.

Asian tekee pahemmaksi se, että taktiikkani tanssilattialla nojaa myös Liatian hyväksi suosittamaan lähestymistapaan, eli stondiksen keikuttamiseen kroppaa vasten. No ei nyt ehkä sentään ihan noin, mutta pyrin kyllä hakeutumaan tanssilattialla naisten viereen ketkuttamaan itseäni. Ja joskus jopa vartalokontaktiin, vaikka eipä meikäläisellä jäykisty yhtään mikään ellei tyttö anna vähän vastakaikua. Aika usein tuntuukin tulevan kategoriaan "mitä vittua toikin tossa tekee" kuuluvia katseita. No, minähän en varsinaisesti tee sitä, mutta täytyy myöntää että monasti yritän kyllä saada...

Naisten katseiden ja ilmeiden tulkitseminen on kaikkein vaikeinta. Kykenen vain harvoin määrittämään minua tavanomaista useammin katselevan naisen ilmeestä hänen ajatustensa laadun. Katsooko hän minua siksi että on kiinnostunut vai siksi, että hän pitää minua naurettavana tai erikoisen vastenmielisenä? Pitäisin jälkimmäistä todennäköisempänä, mutta toisaalta niin moni nainen on antanut lääppiä itseään että edellistäkään ei voi sulkea pois. Niinpä hämmennyn minua katselevista naisista, enkä oikein tiedä miten heihin pitäisi reagoida. Tai ehkä kuvittelen vaan ne katseetkin, jotka kohdistuvat oikeasti johonkin takanani seisovaan gigoloon.

Sokerina pohjalla ovat ne miehet. Päivänä muutamana kävi niin, että siirryin heiluttelemaan raajojani tanssilattialla parin naisen viereen. Pysyin mielestäni ihan korrektilla etäisyydellä enkä erityisemmin kiinnittänyt tyttöihin huomiota. Silti olin kuulevinani heidän vieressään olleen miehen kysyvän neideiltä olenko heidän poikaystävänsä ja kieltävän vastauksen saatuaan saman kaverin esittävän heille ystävällisen ehdotuksen: "jos toi häiritsee niin mä voin vetää turpaan".

Helvetillisen kovan musiikin vuoksi tämäkin tulkinta jäi valitettavan epävarmaksi, mutta pidättäydyin hakemasta asiaan varmempaa vakuutta. Jos kuulin väärin, asian tiedustelu olisi tuskin ollut aivan täysijärkistä: "Anteeksi, olittekohan suunnittelemassa pahoinpitelemistäni?". Jos taas kuulin oikein, vastaukseksi olisi varmaan tullut ns. rystysvoileipää käkättimeen. Koska seurue poistui hetken kuluttua enkä saanut päihini, jäi tämäkin asia ikuiseksi arvoitukseksi.

Asiaan perehtymätön voisi vetää tästä kirjoituksesta sen johtopäätöksen, että olen melko vainoharhainen ja arka. Pelkään sitä että muut nauravat minulle selkäni takana. Tarkkaavainen kuitenkin huomaa, että kyse on suuresta salaliitosta, jossa ovat mukana kaikki. Kaikki! Perkele.

All day long I think of things but nothing seems to satisfy
Think I'll lose my mind if I don't find something to pacify
Can you help me occupy my brain?