maanantai 5. lokakuuta 2009

Pokaamassa ja pokaamisen kohteena

Olin lauantaina vaihteeksi baarissa pyörähtämässä muutaman tutun kanssa. Alun istuskelun jälkeen tuli lähdettyä tanssilattialle, jossa illan isojako oli taas käynnissä. Kuten blogista on käynyt kiusallisen selväksi, minulla ei ole sitä jotakin jolla ne naiset sieltä viedään. Keskityin tekemään säälittäviä lähestymisyrityksiä ujuttamalla lähemmäs kiinnostavia neitosia, mutta olin aika lailla ilmaa. Kai niitä pitäisi läpsiä pari kertaa kasvoihin, tarttua tisseistä kiinni ja sanoa että "nyt perkele tanssit mun kanssa kaks minuuttia kun oon tänne vaivautunut".

Jos iskuyritykseni menivät kiville, niin jotain mielenkiintoista sentään tapahtui. Minut yritettiin pokata, mikä ei ole kovinkaan yleistä. Itse asiassa sitä tapahtuu ehkä keskimäärin kerran vuodessa, jos tuurini on kohdallaan. Ilta ei kuitenkaan päättynyt yhteiseen hikoiluun lakanoiden välissä tai edes niiden päällä.

Iskuyrityksen tekijä oli nimittäin mies.

Seisoskelin siinä tanssilattian vieressä. Yhtäkkiä joku suht. normaalin maahanmuuttajan näköinen jätkä taputtaa perseelle ja kysyy "meille vai teille?". No, ajattelin sitä vaan karkeaksi läpäksi ja puistelin päätäni. Homma meni vähän häiritsevämmäksi kun sama ukko tuli myöhemmin nojailemaan perseellään persettäni vasten. Siinä vaiheessa tajusin jo että saatana, sehän taitaa olla tosissaan.

Annoin koko jutun olla, koska ajatus miehekkäästä intiimistä toiminnasta ei sykähdyttänyt. Sanotaanhan sitä tosin, että kun kunnolla ruvetaan panemaan niin siinä on naiset vaan tiellä, mutta en silti kiinnostunut. Miehekäs valinta olisi tietysti ollut vetää kaveria turpaan heti kättelyssä. Se jäi kuitenkin tekemättä, koska kaveri hoiti lähentelyt sen verran siististi, ts. ei jäänyt sössöttämään mitään homojuttujaan vaan pisti poikki kun tajusi etten lämpene. Ja, säälittävää kyllä, tässä tilanteessa alkaa olla jo aika imarreltu että edes joku kiinnostuu, vaikka väärää sukupuoltakin oleva.

Toinen hyvä syy olla muotoilematta kaverin lärviä uudelleen oli se, että olisin varmaan saanut pikemminkin itse turpaani. Hassua kyllä, olen tästä huolimatta havainnut että olen useimmiten aika konfliktihakuinen, vaikka luultavasti jäisin tappelussa helposti pohjimmaiseksi. Konfliktihakuisuudella en tarkoita että varsinaisesti haastaisin riitaa, mutta jos joku kaveri tulee esimerkiksi vähän tönimään, niin minähän perkele tönin takaisin vaikka eroa painossa, koossa ja lihasmassassa olisi reippaamminkin. Tyhmä jätkä, ei voi muuta sanoa.

Sunnuntaina aamulla maa oli huurteen peitossa. Ja minulla oli taas yksi päivä vähemmän aikaa löytää elämäni nainen.

Tell me, how long will it take
Before you finally realize
That the carnival is over
And you've seen much better days
You have wasted too much time
In too many different ways

2 kommenttia:

  1. Saako udella vähän sun ulkonäköä taino pikemminkin tyyliä, millasilla vermeillä sä sinne baariin lähdet yleensä? Hyvällä tyylillä pääsee erittäin pitkälle vaikkei pärstäkerroin olisikaan mitään huipputasoa. Nii ja entäs millanen tukka, ja kengät?

    VastaaPoista
  2. Arvoisa Anonyymi,

    kysyt vaikeita. Tai siis, vastaaminen on vaikeaa julkaisematta sellaisia kuvatodisteita joiden julkaisemisen jälkeen voisin oikeastaan julkaista nimenikin.

    Voisin yrittää vastata sanallisesti, mutta lopputulos voisi olla sama kuin kuvien laittamisen kanssa. Saatan olla vainoharhainen, mutta uskon että on turha hakea töitä taikka seurustelu- tai ystävyyssuhteita sellaisilta henkilöiltä, jotka osaavat yhdistää tietyt tänne kirjoittamani jutut minuun.

    Jos asia vilpittömästi kiinnostaa Sinua, laita sähköpostia profiilissani olevaan osoitteeseen. Uskon, että sitä kautta tätäkin asiaa on mahdollista jollain tasolla käsitellä.

    VastaaPoista