Varmassa vara parempi

Tarkkaavaisimmat ehkä muistavat, että heinäkuussa bongasin nuoren seksiä kaipaavan naisen blogin ja aloitin välittömästi neuvottelut tulevaa coitusta koskien. Ällistyttävää kyllä vaikuttaa siltä, että käymämme keskustelu ei johda seksiaktiin. Olen suuresti yllättynyt.

Siispä täytyy yrittää tutkia muita vaihtoehtoja. Tietysti olen tehnyt sitä jatkuvasti muutenkin, mutta laihoin tuloksin. Eilen olisi ollut suotavaa jaksaa vääntäytyä baariin, mutta olin liian väsynyt tehdäkseni niin. Tänään on varmaankin pakko.

Baareilu on turhauttavaa, koska menen sinne vain hakemaan kumppania. Tiedossa oleva ilta on siis kokoelma säälittäviä "en mä kehtaa mennä puhumaan tolle" tilanteita, joiden sekaan ripotellaan sopiva määrä yhtä säälittäviä iskuyrityksiä ja niiden kautta saatuja pakkeja.

Pahinta on se, että tämä kaikki pitää tehdä selvin päin, koska en oikein jaksa enää juoda. Ryyppääminen ei tuota minulle juurikaan nautintoa, enkä usko että kunnon kaljamahan hankkiminen tilannettani ainakaan parantaisi. Siispä roikun paikalla ja toivon että joku kiinnostuu. Turhaan.

Seksin puute ei ole oikeastaan ongelma, koska fyysisiä paineitahan voi aina purkaa itsekin. Ongelma on siinä, että läheisyyttä ja - herra paratkoon - rakkautta voit saada vain toiselta ihmiseltä. Uskoisin suurimman osan kaipaavan tunnetta siitä, että joku välittää ja että kelpaa tälle jollekulle sellaisena kuin on. Kun tällaista tunnetta ei saa, silloin ajaudutaan vaikeuksiin.

Siis jos joku suruistansa piittaa,
niin silloin ne kaikki merkit kuolemaan jo viittaa,
kun tässä elää maailmassa niin ylen ihanassa
hyvinvointivaltiossa.