Katiskaa kokemassa

Kävin eilen baarissa, oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Baarissa käymisellä tarkoitan nyt siis sitä, että mennään sellaiseen lihatiski-tyyppiseen paikkaan, yksin ja tietysti pillu mielessä. Ei tässä ensimmäistä kertaa siis kaljalla oltu, mutta mahdollisuudet kenenkään tapaamiseen niissä rauhallisemmissa paikoissa tuntuvat käytännössä olemattomilta.

Pelotti ihan helvetisti. Huvittavaa, sillä järjellä ajatellen kapakassa on aika vaikea mokata itseään totaalisesti - joku enemmän känninen on kuitenkin tehnyt jotain vielä pahempaa. Jos ei sinä iltana, niin jonain muuna. Pahimmillaan sieltä saa turpaansa, mikä tekee pelkästään hyvää, olettaen ettei pahempia pysyviä vaurioita tule.

Ensikertalaisena hyväksyin sen, että kyseessä on enemmän tiedusteluretki kuin rintamahyökkäys. En viitsinyt juoda paljoa, koska naistahan minä olin siellä hakemassa enkä känniä. Jälkimmäisen voi ottaa aina kun siltä tuntuu, edellisistä se pula on. Joka tapauksessa, sisään joskus yhdentoista tienoilla ja tilannetta kartoittamaan.

Hämmästyksekseni rohkaistuin jopa tekemään pari hapuilevaa lähestymisyritystä, mutta luonnollisesti ne torjuttiin ilmeellä 'pilaantunutta juustoa, hyiiiiii'. Yllätys! Havaitsin, että osa paikalla olleista uroksista onnistui menestyksekkäämmin iskemään juttua naaraiden kanssa. Menevät vaan kylmästi juttelemaan ja hetken kuluttua tyttö saattaa jopa nauraa.

Se vaan kiinnostaa että mistäköhän helvetistä ne niille naisille puhuvat? Eilisen kokemuksen perusteella ainakaan 'Moi, mikäs sun nimi on?' ei ole voittajan valinta avausrepliikiksi, varsinkin jos tytön nihkeäilmeisen vastauksen jälkeen toteaa että vitut tästä mitään tulee ja katkaisee yhteyden. Toisaalta, jos mimmi katsoo koko ajan ohitsesi ja näyttää tosiaan kuin mädän sitruunan syöneeltä, niin kannattaako itseään nolata sen pitempäänkään?

Omituisin havainto oli, että ainakin tässä baarissa käyvä miespuolinen väestö oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuin samasta muotista valettua. Lyhyet hiukset kera geelin, ei naamakarvoitusta tai muita naistenkarkoittimia kuten aknea tai silmälaseja, bodattu vartalo ja rentoutta tavoitteleva olemus. Keskipituus lähempänä 190 senttiä kuin sataa kahdeksaakymmentä, paino ehkä 80-90 kiloa joka siis käytännössä lihasta. Hankala vertailuryhmä tällaiselle keskivertopulliaiselle.

Lisää kertomuksia retkeltä myöhemmin. Maltatte tuskin odottaa, vai?