"Hän on kääntänyt pojan minua vastaan. Elämäni kalleimman drinkin nautin, kun kävelin viinibaariin monta vuotta sitten ja tapasin Sherylin. Se maksoi minulle kaikkiaan noin 17 miljoonaan (sic) puntaa", Gascoigne muisteli. (Helsingin Sanomat)
Koska minulla ei ole 17 miljoonaa puntaa, on ehkä sittenkin ilman naista oleminen onnellisempi vaihtoehto. Tuskinpa Gascoignekaan tekisi samaa virhettä uudestaan, jos saisi nyt päättää. Kumppani ei siis takaa onnea, tai ehkä onni päättyi vasta avioeron myötä.
En kuitenkaan yritä romantisoida kaverin tilannetta. Kuten jutussakin mainitaan, Gascoigne on käyttänyt viinaa ja huumeita täysin holtittomasti. Tämän lisäksi tyypin pää on sen verran sekaisin, että vuoden 2008 aikana piti käydä mielisairaalassa kaksi kertaa lataamassa. Harva parisuhde tuollaista kestää, luulisin.
Itsehän en pääse Gazzan kanssa samalle viivalle alkoholin käytössä, koska juon melko maltillisesti. Huumeitakaan en harrasta; vain hulluudessa taidan päästä osapuilleen samalle viivalle, vaikka mielisairaala onkin edelleen vieras paikka. Toisaalta, enpä ole entinen huippujalkapalloilijakaan. Ehkä juuri siksi Gazza saa - ja minä en.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti